Sopeutumispolitiikkaa tarvitaan kaikilla hallinnon tasoilla
Artikkeli
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvittavat toimet vaativat toteutuakseen poliittista ohjausta ja sopeutumispolitiikan tavoitteiden edistämistä kaikilla hallinnon tasoilla. Suomi on tehnyt sopeutumispolitiikkaa jo vuodesta 2005. YK:n ilmastosopimus ja EU:n ilmastopolitiikka luovat puitteet Suomen sopeutumispolitiikalle, mutta sen onnistuminen ratkaistaan viime kädessä käytännön toimilla kunnissa ja maakunnissa.
Sopeutuminen on osa ilmastopolitiikkaa
Ilmastopolitiikka koostuu päätöksistä ja toimista, joilla pyritään säilyttämään maapallon ilmastojärjestelmä vakaana niin, ettei ihmiskunta aiheuta siinä vaarallista häiriintymistä [1]. Päästöjen vähentämiseen tähtäävien hillintätoimien lisäksi on tehtävä sopeutumiseen liittyviä poliittisia päätöksiä jo käynnissä olevan ilmastonmuutoksen vuoksi [2], [3].
Kansainväliset tavoitteet ohjaavat myös Suomen sopeutumispolitiikka
Sekä hillintä- että sopeutumispolitiikkaa ohjataan yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansainvälisen ilmastosopimuksen kautta. Lisäksi EU ohjaa jäsenmaitaan ilmastopolitiikassa muun muassa ilmasto- ja energiapaketin sekä sopeutumisstrategian avulla. [4], [5], [6]
Ilmastolaki ja kansallinen sopeutumissuunnitelma ovat keskeisiä ohjauskeinoja
Suomessa ilmastolaki astui voimaan vuonna 2015. Sen myötä sopeutumispolitiikka on liitetty osaksi ilmastopolitiikkaa. Sopeutumisen ohjaus perustuu maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan. Ilmastolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Valtionohjauksen lisäksi kunnilla ja maakunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ne muun muassa ohjaavat maankäyttöä ja kaavoitusta. Kunnat vastaavat myös esimerkiksi pelastustoimesta luonnononnettomuuksiin liittyvissä vaaratilanteissa. Lisäksi sopeutumiseen liittyvällä tutkimus- ja kehitystyöllä on Suomessa keskeinen roolisopeutumispolitiikan tukena. [7], [2], [8]
Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2014. 39 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-860-2
IPCC. 2014. Summary for policymakers. In: Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Field, C.B., V.R. Barros, D.J. Dokken, K.J. Mach, M.D. Mastrandrea, T.E. Bilir, M. Chatterjee, K.L. Ebi, Y.O. Estrada, R.C. Genova, B. Girma, E.S. Kissel, A.N. Levy, S. MacCracken, P.R. Mastrandrea, and L.L. White (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, pp. 1-32.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg2/ar5_wgII_spm_en.pdf
Euroopan komissio. 2013. EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 16.4.2013. COM(2013) 216 final. 12 s.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF
Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 7. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle)
https://unfccc.int/documents/198252