Suomi on edelläkävijä kansallisessa sopeutumispolitiikassa

Tavoitteena on hallita riskejä ja sopeutua ilmaston muutoksiin

Suomessa sopeutumisen ohjaus perustuu kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan. Suunnitelman päämääränä on varmistaa, että suomalaisella yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Tavoitteena on, että sopeutuminen otetaan osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Olennaista on myös, että sopeutumiseen liittyvää tietoa on saatavilla, ja että tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät ovat eri toimijoiden käytössä. Suunnitelmaan onkin kirjattu, että tutkimus- ja kehitystyön sekä viestinnän ja koulutuksen avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sopeutumisesta. Samalla varmistetaan, että yhteiskunnan kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon paranee. Myös uusia sopeutumisratkaisuja kehitetään (kuva 1). [1], [2]

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ollut Suomen agendalla jo vuodesta 2005, jolloin Suomi julkaisi ensimmäisenä EU-maana sopeutumisstrategian. Vuonna 2014 julkaistiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022, joka korvasi sopeutumisstrategian. Suunnitelman valmistelusta on vastannut maa- ja metsätalousministeriö, joka myös koordinoi suunnitelman toimeenpanoa. Suunnitelma myös toteuttaa osaltaan vuonna 2013 julkaistua EU:n sopeutumisstrategiaa ja sen toimeenpanon edistymistä arvioidaan vuonna 2018. [1], [3], [4], [5]

Kansallinen sopeutumissuunnitelma ohjaa eri toimialojen varautumista ilmastonmuutokseen

Kansallisen sopeutumissuunnitelman mukaan ministeriöt vastaavat suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista hallinnonaloillaan. Joillakin hallinnonaloilla on laadittu erityisiä toimintaohjelmia sopeutumisen edistämiseksi (kuva 2). [1], [6]

Ympäristöhallinto julkaisi ensimmäisenä ministeriönä oman sopeutumisen toimintaohjelmansa vuonna 2008 [7]. Tämän jälkeen sitä on päivitetty vuosina 2011 ja 2016 [8], [6]. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet omat toimintaohjelmansa [9], [10]. Hallinnonalojen sopeutumispolitiikkoja, kuten toimintaohjelmia, myös arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti [11], [12], [13].

Ilmastolaki ja ilmastopaneeli toimivat ilmastopolitiikan tukena

Suomen ilmastolaki astui voimaan kesäkuussa 2015. Lain tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää viranomaistoimintaa sekä vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansallisen ilmastopolitiikan suunnitteluun. Laki myös velvoittaa valtioneuvoston hyväksymään tasaisin väliajoin sekä hillintään että sopeutumiseen liittyviä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Kansallinen sopeutumissuunnitelma on hyväksyttävä vähintään kerran kymmenessä vuodessa. [1], [14], [15]

Vuodesta 2011 toiminut eri tieteenalojen asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli tekee ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä katsauksia ja selvityksiä. Selvitykset ja kannanotot liittyvät sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Ilmastopaneeli on esimerkiksi selvittänyt, miten nuoria voi tukea ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa, ja miten hillintä- ja sopeutumistoimenpiteet koskevat rakennettua ympäristöä. [16], [17]

Myös sopeutumiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat keskeisessä roolissa sopeutumispolitiikan laatimisessa ja sen päivittämisessä. Sopeutumistarpeen selvityksiä onkin Suomessa toteutettu monissa tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa. [18], [1]