Vesivoimalla tuotetaan uusiutuvaa sähköä

Artikkeli

Vesivoima on toiseksi suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa bioenergian jälkeen. Sen tuotanto on pysynyt melko samalla tasolla viime vuosina. Vesivoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä, mutta aiheuttaa paikallisia vaikutuksia ympäristöön ja vesiluontoon.

Vesivoima on merkittävä uusiutuvan energian lähde Suomessa

Vesivoima on uusiutuvaa energiaa, joka hyödyntää virtaavan veden liike-energiaa. Vesivoimalla on aiemmin käytetty esimerkiksi myllyjä tai sahoja. Nykyään vesivoimalla tuotetaan lähinnä sähköä. Vesivoimalan toiminnan perustana on ylä- ja ala-altaan välinen korkeusero. [1]

Vesivoiman osuus kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta on ollut viime vuosina noin neljä prosenttia. [2] Vesivoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on puolestaan vaihdellut noin 15–20 prosentin välillä (kuva 1). [3] Vuosittainen vaihtelu vesivoimalla tuotetun sähkön määrässä johtuu sademäärien ja siten vesitilanteen vaihtelusta.

Kuva 1. Vesivoiman tuotanto Suomessa vuosina 2000–2021 suhteessa sähkön kokonaistuotantoon. [3]

© Tilastokeskus

Suomessa on noin 250 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 3190 megawattia [4]. Vuositasolla Suomessa tuotetaan sähköä vesivoimalla noin 13–16 terawattituntia. [3]

Vesivoimaa voidaan säätää kulutuksen ja tuotannon vaihteluiden mukaan

Vesivoima toimii energiajärjestelmässä säätövoimana ja reagoi nopeasti kulutuksen vaihteluihin. Vettä varastoidaan suuriin altaisiin, ja sähkön tuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaan: kulutushuippujen aikana vettä päästetään altaista enemmän, jolloin voimala tuottaa enemmän sähköä. Alhaisemman kulutuksen aikana vettä voidaan puolestaan varastoida altaisiin. [1] Energiajärjestelmässä, jossa yhä suurempi osa tuotannosta on säästä riippuvaista tuuli- ja aurinkoenergiaa, nopeasti säädettävän tuotannon merkitys kasvaa. Vesivoimalaitosten sääntelyä voidaan käyttää myös kevättulvien torjunnassa [1].

Vesivoiman määrä ei Suomessa juuri lisäänny

Suomessa on edelleen mahdollisuuksia rakentaa lisää vesivoimaa, vaikka suurimmat kohteet onkin pääosin rakennettu. On kuitenkin epätodennäköistä, että Suomeen rakennettaisiin kokonaan uutta vesivoimaa, sillä rakentamisella on huomattavia vaikutuksia rakennettujen vesistöjen ekologiaan ja mahdollisten tekoaltaiden alle jääviin maa-alueisiin. [4] Vesivoimalla on vaikutuksia etenkin kalakantoihin. Esimerkiksi vaelluskalojen nousu jokiin kutemaan voi vaikeutua tai estyä kokonaan. Vaikutuksia voidaan lieventää kalaportailla, joita pitkin kalat pääsevät siirtymään. Myös vesistöjen säännöstelyn aiheuttamat vaihtelut vedenkorkeudessa voivat vaikuttaa kalakantoihin. [4]

Olemassa olevien vesivoimalaitosten tehoa voidaan jonkin verran kasvattaa peruskorjausten yhteydessä. Vesivoimalaitoksilla on pitkä käyttöikä, minkä johdosta tuotantokustannukset ovat edulliset. [4] Suomessa on suojelemattomissa vesistöissä hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaalia noin 663 MW, josta suurin osa on saatavissa jo olemassa olevien laitosten modernisointi- ja tehonkorotushankkeista. [5] Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama sademäärien lisääntyminen voi osaltaan lisätä vesivoiman tuotantopotentiaalia. Vesivoimalla on Suomen sähköjärjestelmässä tärkeä asema joustavana energiantuotantomuotona, joka mahdollistaa sääriippuvaisen uusiutuvan sähköntuotannon kasvun [6]. Sen haitallisten luontovaikutusten vuoksi Suomessa tuotetun vesivoiman määrä pysynee kuitenkin melko samalla tasolla myös tulevaisuudessa [4].

Tuottajatahot