Varsinais-Suomi - tyypillistä tammivyöhykkeen ilmastoa

Artikkeli

Tyypillistä Varsinais-Suomen ilmastolle ovat pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja varsin lyhyet lauhat talvet. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen ja sisämaan vajaan +6 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä vaihtelee ulkosaariston 500–550 millimetristä sisämaan 600–750 millimetriin.

Ulkosaaristosta sisämaan ylängöille

Varsinais-Suomen maakunta ulottuu Turunmaan ulkosaaristosta sisämaahan Someron-Loimaan alueelle saakka. Alue kuuluu kokonaisuudessaan eteläboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen ja suurelta osin sen sisällä olevaan hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Alueen ilmastoa leimaa vahvasti merellisyys. Korkeussuhteiltaan maakunta on pääosin tasaista. Vain alueen itäisimmät osat yhtyvät läntisen Uudenmaan ylänköalueeseen.

Varsinais-Suomen maakunta on jaettavissa kolmeen ilmastollisesti ominaiseen alueeseen, joita ovat ulkosaaristo, sisäsaaristo-rannikko ja sisämaa. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Turun lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Suomen lämpimintä aluetta

Vuoden keskilämpötila Varsinais-Suomessa on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen (°C) ja sisämaan vajaan +6 asteen välillä. Kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jonka keskilämpötila vaihtelee ulkosaariston -1…-2 asteesta Loimaan noin -5 asteeseen.

Lämpimintä on useimmiten heinäkuussa, jolloin keskilämpötila on ulkosaaristossa keskimäärin reilut +17 astetta sekä rannikolla ja sisämaassa lähempänä +18 astetta. Lämpimintä on sisämaan jokilaaksoissa ja Salon seudulla.

Meren viilentävä vaikutus näkyy hellepäivien lukumäärässä. Sisämaassa hellepäiviä on keskimäärin 13–15 kesässä, rannikolla ja sisäsaaristossa 5–10. Kun Salossa hellepäiviä on keskimäärin 20 kesässä, Turussa niitä on 17 mutta ulkosaaristossa Utössä vain 1. Hallaa esiintyy heinä-elokuussa erittäin harvoin, kesäkuussa keskimäärin yhtenä päivänä.

Kuivia keväitä ja sateisia syksyjä

Varsinais-Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee ulkosaariston 500–550 millimetrin ja sisämaan 600–750 millimetrin välillä. Sateisinta on maakunnan itäosien järvi- ja ylänköseudulla. Pienimmät vuosisateet kertyvät saaristossa, jossa vuoden sademäärä voi jäädä alle 350 millimetrin.

Helmi- tai maaliskuun ohella vähäsateisia kuukausia varsinkin saaristossa ovat huhti- ja toukokuu, jolloin sataa keskimäärin vain 25–30 millimetriä. Erityisesti saaristossa voi olla myös jokseenkin sateettomia kuukausia. Mantereella heinäkuu 1994 oli rutikuiva, kun Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Turussa havaittiin alle yhden millimetrin kuukausisademäärät.

Runsassateisimmat kuukaudet rannikolla ja sisämaassa ovat tavallisimmin heinä- ja elokuu, jolloin sadetta saadaan keskimäärin 70–80 millimetriä. Saaristossa sateisimpia ovat yleensä loka- ja marraskuu.

Meri aiheuttaa vaihtelevat lumiolot

Merellä on huomattava vaikutus Varsinais-Suomen lumioloihin. Ulkosaaristossa lumipeitteinen kausi on lyhyt ja lauhoina talvina lumi voi sulaa ainakin osittain pois keskellä talvea. Toisaalta syystalvella sopivissa olosuhteissa lunta voi kertyä rannikolle runsaastikin.

Meren vaikutus näkyy myös keskimääräisissä lumioloissa. Tyypillisesti talven ensimmäinen lumipeite saadaan kauimpana sisämaassa marraskuun puolivälin jälkeen, rannikolla marraskuun loppupuolella ja saaristossa joulukuussa. Pysyvä lumipeite saadaan sisämaassa tyypillisesti joulukuun loppupuolella, rannikolla tammikuun alussa ja saaristossa vasta tämän jälkeen. Kestää siis noin kuukauden, ennen kuin pysyvän lumipeitteen raja etenee maakunnan läpi, ja mitä kauemmas saaristoon siirrytään, sitä enemmän pysyvän lumipeitteen tulo hidastuu.

Tavanomaisesti yhtenäinen lumipeite katoaa ulkosaaristossa aukeilta paikoilta jo maaliskuun alkupuolella ja sisämaassa kuukauden puolivälissä, mutta maakunnan itäisimmissä osissa vasta maaliskuun lopussa. Pysyvän lumipeitteen keskimääräinen pituus on saaristossa 30–50 päivää eli 1–1,5 kuukautta ja sisämaassa 60–90 päivää eli 2–3 kuukautta. Tosin erot eri vuosien välillä ovat huomattavia ja hajonta kasvaa sisämaasta kohti ulkosaaristoa. Lauhimpina talvina pisin lumipeitejakso voi jäädä ulkosaaristossa alle viikon mittaiseksi ja sisämaassa muutamaan viikkoon. Pisimmillään lunta on ollut maassa noin viisi kuukautta.

Pitkä ja kostea syksy

Varsinais-Suomessa Itämeren vaikutus näkyy selvästi myös vuodenajoissa. Keskimäärin terminen syksy alkaa kauempana sisämaassa syyskuun loppupuolella ja saaristossa lokakuun alussa. Syksy on pitkä, sillä terminen talvi alkaa Someron seudulla tyypillisesti marraskuun lopussa ja ulkosaaristossa vasta joulukuun loppupuolella. Vuosien välinen vaihtelu voi kuitenkin olla talven alkamisessa jopa useita kuukausia.

Kevät koittaa tavallisesti maaliskuun puolivälissä. Pitkään kylmänä pysyvä meri hidastaa selvästi kesän saapumista saaristoon. Sisämaan suotuisilla seuduilla kesä alkaa keskimäärin toukokuun puolivälin tienoilla ja ulkosaaristossa vasta toukokuun lopussa.

Suotuisat kasvuolot

Varsinais-Suomessa terminen kasvukausi alkaa sisämaassa keskimäärin huhtikuun viimeisellä viikolla ja ulkosaaristossa toukokuun alkupäivinä. Kasvukauden tehoisa lämpösumma on sisämaan suotuisilla kasvupaikoilla keskimäärin 1400–1500 vuorokausiastetta (°Cvrk), muualla maakunnassa 1300–1400 vuorokausiastetta.

Kasvukauden pituus vaihtelee keskimäärin 180 ja 200 päivän välillä eli kestää hieman yli puoli vuotta. Syksyllä lämpimän meren vaikutuspiirissä terminen kasvukausi jatkuu marraskuun alkupäiviin asti, kun sisämaassa se päättyy tavallisesti lokakuun loppupuolella.

Sateisimpina kasvukausina on satanut yli 500 millimetriä, kun kuivina kasvukausina sadesummat ovat jääneet noin 150 millimetriin. Keskimäärin kasvukauden aikana sataa noin 350–400 millimetriä.

Varsinais-Suomen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Varsinais-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuva 1. Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Varsinais-Suomen maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.

© Ilmatieteen laitos

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Kuva 2. Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Varsinais-Suomen maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.

© Ilmatieteen laitos

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–770 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1],[2],[3], [4], [5]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu ympäristöministeriön rahoittamassa Suomen Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeessa.