Ekosysteemit muuttuvassa ilmastossa

Artikkeli

Suomi on lähes kokonaan osa Euraasian pohjoista havumetsävyöhykettä, vain lounais- ja etelärannikko sekä Ahvenanmaa kuuluvat lauhkeaan sekametsävyöhykkeeseen. Matkalla etelästä pohjoiseen ilmasto-olosuhteet ja sitä kautta luontotyypit vaihtelevat. Eteläistä Suomea luonnehtii runsaampi lajisto, lehti-, seka- ja havumetsät vaihtelevat ja maatalousalueet, tiestö sekä kaupungit pirstovat maisemaa. Harvinaisiksi käyneet elinympäristöt kuten vanhat metsät, korvet ja perinneympäristöt ovat luonnon monimuotoisuuden linnakkeita. Pohjoisen luonto on karumpaa ja sille on tyypillistä puuton tunturiluonto, aapasuot ja pohjoinen havumetsä. Järvet, joet ja pienvesistöt halkovat maisemaa koko maassa. Pitkä rannikko ja sokkeloinen saaristomme ovat herkkiä ihmistoiminnan vaikutuksille, mutta toiminta koko Itämeren valuma-alueella vaikuttaa yhteiseen mereemme [1].

Suomen luontotyypeistä 188 eli 51 % on uhanalaisia vuoden 2008 uhanalaisarvioinnin mukaan. Etelä-Suomessa uhanalaisten luontotyyppien osuus on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Suomessa. Perinnebiotooppityypeistä 93 % ja metsäluontotyypeistä 70 % on uhanalaisia. Myös Itämeren ja rannikon sekä soiden luontotyypeistä yli puolet on uhanalaisia. Metsien uudistamis- ja hoitotoimien vaikutukset, ojitus, vesien rehevöityminen ja likaantuminen, pellonraivaus ja vesirakentaminen ovat tärkeimpiä luontotyyppien uhanalaistumisen syitä [2].

Kuva. Suota Patvinsuon kansallispuistossa. Yli puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia. 

© Tapio Heikkilä

Ilmasto vaikuttaa kasvillisuuden rakenteeseen ja ekosysteemien jakaumaan tilassa. Ekosysteemit voidaan myös jakaa rajoittavan tekijän mukaan lämpötila- ja kosteusrajoitteisiin. Muita ekosysteemeihin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa häiriöisyys kuten tulipalot ja hyönteistuhot [3]. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaikkiin näihin tekijöihin.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten uskotaan olevan voimakkaimpia tai nopeimpia lumen, jään ja ikiroudan luonnehtimissa ympäristöissä [3], jollaisia löytyy koko Suomesta. Merkittävimmät vaikutukset tulevat kohdistumaan Itämereen, sisävesiin, rantoihin ja kosteikoihin, soihin, metsiin ja tuntureihin. Muutoksia tapahtuu myös maatalousluonnossa ja perinneympäristöissä. Vaikutusten oletetaan olevan pienempiä mm. kalliolla ja kivikoilla [2]. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunkiluontoon tunnetaan vielä puutteellisesti.  

 

 

  • Suomen ympäristökeskus. 9.6.2008 (päivitetty). Biologinen monimuotoisuus Suomessa. [Viitattu 27.12.2010.] http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5327&lan=FI
  • Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 264 s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287730&lan=fi
  • Fischlin, A., Midgley, G. F., Price, J. T., Leemans, R., Gopal, B., Turley, C., Rounsevell, M. D. A., Dube, O. P., Tarazona, J., & Velichko, A. A. 2007. Ecosystems, their properties, goods, and services. In: Parry, M. L, Canziani, O. F., Palutikof, J. P., van der Linden, P. J. & Hanson, C. E. (eds.) 2007. Climate Change 2007: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Cambridge University Press, Cambridge: 211-272. http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg2/ar4-wg2-chapter4.pdf

Tuottajatahot