Ilmastonmuutoksen epäsuorat terveysvaikutukset
Ilmaston epäsuorat terveysvaikutukset voivat välittyä ekosysteemeissä ja niiden tuottamissa palveluissa, kuten veden, maaperän ja ilman laadussa tapahtuvien muutosten kautta. Myös ihmisten käyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. Eliölajien populaatioissa tapahtuvat muutokset sen sijaan vaikuttavat ravinnon saatavuuteen tai eläinvälitteisten tautien levinneisyyteen.
Ilmastonmuutos voi vahingoittaa terveyttämme myös järjestelmissä tapahtuvien mittavien häiriöiden, kuten sähkön- ja lämmönjakelussa esiintyvien katkosten kautta. Lopullisten vaikutusten suuruus riippuu järjestelmien sopeutumiskyvystä sekä eri väestöryhmien mahdollisuuksista saada tarvittavia terveyspalveluja. Lähes kaikkiin ilmastonmuutoksen oletettuihin terveysvaikutuksiin liittyy ongelma niiden ennustamattomuudesta. Sairauksien ja kuolemien taustalla saattaa olla useita tekijöitä ja ympäristössä esiintyvät terveyshaitat vaikuttavat näissä samanaikaisesti.
Ilmastonmuutos saattaa heikentää ilmanlaatua
Yhdessä pienhiukkasten kanssa maanpintaotsonia pidetään nykyisin koko Euroopan laajuisesti pahimpana ilmanlaatuongelmana. Jo vähäisetkin normaalista tausta-arvoista kohonneet otsonipitoisuudet saattavat olla terveydelle vahingollisia [1]. Alailmakehässä otsoni on ihmiselle haitallista, kun taas yläilmakehän otsoni on elintärkeää, sillä se suojaa maapalloa UV-säteilyltä.
Lämpötilojen keskimääräisellä nousulla ja sademäärän pienenemisellä kesäisin saattaa olla ilman laatua heikentäviä vaikutuksia, sillä alailmakehän otsonia muodostuu kemiallisissa reaktioissa, jotka kiihtyvät lämpimässä ja kuivassa ilmassa. On osoitettu, että ilmaston vaihtelu ja ilmastonmuutos ovat olleet aiheuttamassa alailmakehän otsonipitoisuuden kohoamista Keski- ja Lounais-Euroopassa, ja ilmaston aiheuttama otsonitasojen kohoaminen saattaa haitata meneillään olevia otsonintorjuntapyrkimyksiä [1].
Ilmastonmuutos voi edesauttaa alailmakehän otsonitasojen kohoamista Suomessa etenkin kesäisin, jos lähinnä liikenteestä syntyvien typen oksidien määrää ei saada rajoitettua. Korkeat otsonipitoisuudet aiheuttavat haittaa erityisesti astmaatikoille, vanhuksille, ulkotyöntekijöille ja urheilijoille. Otsonin lisäksi myös Suomessa tai sen lähialueilla yleistyvät kuivuusjaksojen aiheuttamat metsä- ja maastopalot voivat huonontaa hengitysilman laatua ja aiheuttaa terveyshaittoja etenkin astmapotilaille.
Ilmaston lämpeneminen voi heijastua allergioihin
Ilmastonmuutoksen myötä monen Suomessa esiintyvän kasvilajin levinneisyysalue saattaa siirtyä asteittain yhä pohjoisemmaksi. Mikäli allergiaa aiheuttavien kasvien, kuten pujon tai koivun levinneisyydessä ja kukintojen ajoittumisessa tapahtuu muutoksia, se voi heijastua muun muassa allergiaoireiden ajallisina muutoksina väestötasolla [1].
Kuva. Koivun siitepöly on merkittävä allergian aiheuttaja.
© SYKEkuva
Ilmaston lämpeneminen voi käynnistää siitepölykauden aiempaa varhemmin, mikäli kasvukausi aikaistuu keväällä odotetusti. Lämpeneminen voi myös edesauttaa uusien allergisoivien lajien leviämistä Suomeen ja pidentyvä kasvukausi pitkittää siitepölykautta koko maassa. Käynnissä olevat muutokset ovat kuitenkin hitaita, eikä allergiatapausten lisääntymistä ole tähän mennessä osoitettu.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia homeiden, hiivasienten ja myrkyllisten levien aiheuttamiin allergioihin on tutkittu vähän [1]. Ilmaston lämpeneminen sekä talvisateiden ja tulvien lisääntyminen saattavat vaikuttaa näiden esiintymiseen ja sitä kautta myös eliöihin liittyvien allergioiden ja hengitystiesairauksien määrään. Lauhat ja runsassateiset talvet voivat puolestaan lisätä rakennusten kosteusvaurioita, ellei muuttuvaa ilmastoa oteta riittävästi huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus infektioiden esiintyvyyteen
Borrelioosi -bakteeria ja puutiaisaivokuumetta levittävät punkit saattavat lisääntyä, jos talvien leudontuminen johtaa puutiaispopulaation laajenemiseen ja sen myötä ihmisen suurempaan altistumiseen Lymen borrelioosille ja puutiaisaivotulehdukselle [1].
Punkkien elinmahdollisuudet voivat lisääntyä edelleen, mikäli leutoa talvea seuraa kostea kesä. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan myöhäinen talventulo lisäisi näiden infektiotautien yleisyyttä, mutta taudin esiintymisen taustalla on myös maa- ja metsätaloustoimissa tapahtuvia maankäyttömuutoksia [1].
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös myyräkuumeen esiintymiseen, mikäli myyrien lisääntymisolot muuttuvat. Myyrät levittävät Puumala-virusta, joka aiheuttaa ihmisessä myyräkuumeen. Ilmastonmuutoksen mahdollista vaikutusta myyrien määrään tutkitaan parhaillaan Suomessa [1]. Ilmaston lämpenemisen ei ole todettu vaikuttavan hengitysteninfektioihin kuuluvien flunssa- ja influenssavirusten esiintymiseen väestössä.
Ruuan ja veden laatuun kohdistuvat vaikutukset
Ruokamyrkytysten ja muun muassa Salmonella-bakteerin ilmaantuvuus riippuu lämpötilasta. Ilmaston lämmetessä ja kuumien päivien lisääntyessä hygieniaan ja elintarvikkeiden kylmäketjun katkeamattomuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä lämpöherkät tartuntataudit, kuten elintarvikevälitteiset salmonellainfektiot lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa [1].
Maailmanlaajuisesti rankkasateet ja tulvat aiheuttavat eniten suoraan säästä johtuvia kuolemantapauksia [2]. Rankkasateet, tulvat tai sulavan lumen aiheuttama pintavalunta voi myös saastuttaa talousvesiä ja aiheuttaa vesivälitteisiä epidemioita tilanteissa, joissa tulvan takia muun muassa vedenpuhdistamojen kapasiteetti ei ole riittävä tai saniteettihuolto ei toimi. Korkeammat veden lämpötilat voivat myös aiheuttaa haitallisten leväkukintojen lisääntymistä [1].
Varautuminen ilmastonmuutoksen epäsuoriin terveysvaikutuksiin
Ilmastonmuutoksen epäsuorista terveysvaikutuksista ja keinoista, joiden avulla niihin voidaan sopeutua, tarvitaan yhä lisää tietoa. Vaikka vaikutuksista monet ovat tuttuja jo entuudestaan, niiden esiintyminen ja voimakkuus voivat muuttua tulevaisuudessa. Myös monet varautumiskeinot ovat jo osittain käytössä. Esimerkiksi hengitysilman epäpuhtauksia seurataan ja niistä tiedotetaan koko maassa. Ilman laadun parantamiseksi ja huonoon ilman laatuun varautumiseksi on esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa laadittu toimenpideohjelmia [3]. Lämpenevässä ilmastossa elintarvikkeiden hygieniaan ja kylmäsäilytykseen on syytä kiinnittää yhä enemmän huomiota. Mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi varmistamalla elintarvikkeiden kylmäketjujen katkeamattomuus [4].