Ilmastonmuutos ja maailmantalous

Ilmastonmuutoksen taustalla markkinoiden epäonnistuminen

Maailmantalouden kokoa voidaan tarkastella yhdistämällä kaikkien maailman maiden bruttokansantuotteet. Tällöin mukaan saadaan kaikki rahatalouden piirissä tapahtuva taloudellinen toimeliaisuus. Esimerkiksi palkatonta kotityötä tai omavaraistaloutta ei BKT-laskelmissa oteta huomioon. BKT:ta käytetään usein kertomaan ihmisten hyvinvoinnista ja sen muutoksista. Ilmastonmuutoksella tulee hyvin todennäköisesti olemaan vaikutuksia yhtä lailla rahalliseen ja ei-rahalliseen taloudelliseen toimintaan.

Taloustieteen näkökulmasta katsoen ilmastonmuutosta voidaan pitää markkinoiden epäonnistumisena, joka johtuu ilmakehän käyttämisen maksuttomuudesta. Koska päästöjen siirtäminen ilmakehään ei ole aiheuttanut tuotteiden ja palveluiden tuottajille kustannuksia, ei hiilidioksidia ja muita päästöjä ole laskettu mukaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tällöin kuluttajilla ja tuottajilla ei ole ollut selviä taloudellisia kannustimia pyrkiä päästöjen vähentämiseen. Taloudellisessa toiminnassa syntyneet päästöt ja niistä johtuva ilmastonmuutos aiheuttavat mm. lisääntyvien luonnonkatastrofien kautta kuitenkin taloudellisia menetyksiä globaalisti, myös monille sellaisille maille ja ihmisille, jotka eivät ole juurikaan osallistuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen. [1]

Erilaiset kustannukset, erilaiset selviytymismahdollisuudet

Yleisesti ottaen ilmastonmuutos uhkaa pahiten talouksia, jotka sijaitsevat rannikoilla tai tulvaherkkien jokien läheisyydessä ja ovat riippuvaisia maa- ja metsätaloustuotannosta tai turismista, ja joiden taloudet eivät ole kovin monimuotoisia. Myös riskialttiille alueille, kuten rannikoille, kohdistuva kaupungistuminen uhkaa nostaa säihin liittyvien luonnonkatastrofien kustannusriskiä huomattavasti. [2] Maat, jotka säästyvät ilmastonmuutoksen pahimmilta suorilta vaikutuksilta, voivat kohdata kustannusvaikutuksia ulkomaankaupan kautta.

Ilmastonmuutos voi olla vakava este monien kehitysmaiden pyrkimykselle nousta köyhyydestä. Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat nousta jopa 9-13 %:iin BKT:sta, jonka alue olisi voinut ilman ilmastonmuutosta saavuttaa vuoteen 2100 mennessä. Monet kehitysmaat kohtaavatkin ilmastonmuutoksen ongelmat ensimmäisinä, mutta niiden taloudelliset resurssit sopeutumiseen ovat heikot. Kehittyneissä talouksissa selviytyminen ei ole yhtä haastavaa, mutta toisaalta taloudelliset menetykset voivat olla määrällisesti suurempia, jos paljon pääomia vaatinut infrastruktuuri vaurioituu. [1] Ilmastonmuutos voikin tehdä eri alueista enemmän tai vähemmän houkuttelevia tulevaisuuden investointien kannalta.

Maanviljelys ja ruuantuotanto vaarassa

Talouden eri osa-alueista maanviljelys on ilmaston vaihteluille herkin. Lämpötilan kohoaminen ja sateisuuden muutokset ovat jo paikoin vaikeuttaneet maanviljelyä monissa maissa. Joidenkin tutkimustulosten mukaan on odotettavissa, että ruuan hinta tulee hieman satomääristä riippuen kohoamaan joko tasaisesti tai nopeasti vuosisadan puoliväliin mennessä tai sen vaiheilla, aiheuttaen ongelmia etenkin köyhimmille ihmisille [3], kun ne, jotka vielä onnistuvat tuottamaan ruokaa, voivat hyötyä korkeista hinnoista. Maatalouden ongelmat ovat usein omiaan heikentämään hyvin maatalousvaltaisia kehitysmaiden talouksia. Muuttuvan ilmaston aiheuttamia riskejä välttääkseen monet köyhimmät viljelijät ovatkin jo nyt siirtyneet viljelemään varmempia, mutta vähemmän tuloja tuovia viljelyslajikkeita, mikä näkyy alentuneena elintasona ja ennestään heikentyneinä riskienhallintakykynä. [1] Ruuantuotannolle voi koitua ongelmaksi esimerkiksi myös ilmastonmuutoksen myötä tapahtuva korallien vaaleneminen, jonka myötä tietyt kalakannat menettävät tärkeän elinympäristön. [2]

Ruuan puutteesta johtuva aliravitsemus näkyy pidemmällä tähtäimellä inhimillisen kehityksen heikentymisenä esimerkiksi oppimisvaikeuksien muodossa, mikä näkyy monesti aikuisiässä keskimääräistä pienempinä tuloina. [1]

Voimistuvat myrskyt tuhoavat infrastruktuuria

Voimistuvat sääilmiöt voivat aiheuttaa nopeasti suuria kustannuksia. Esimerkiksi kolmen asteen lämpeneminen meriveden pinnassa aiheuttaa noin 15-20% lisäyksen tuulenvoimakkuudessa, mikä puolestaan voi johtaa infrastruktuurin tuhojen hinnan nousun kolminkertaiseksi. Pelkästään sään ääri-ilmiöiden kustannukset voivat kohota 0,5-1 prosenttiin maailman vuotuisesta BKT:stä vuosisadan puoliväliin mennessä. [1] Jo nykyään voimakkaiden sääilmiöiden kustannukset voivat nousta useaan prosenttiin katastrofeja kohdanneiden maiden vuosittaisesta BKT:stä. Pahimmilla tuhoalueilla kustannukset voivat syödä jopa 25 % kyseisen vuoden tuloista. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuhoja aiheutuu myrskyjen lisäksi erityisesti sulavan maanpinnan aiheuttamasta rakennusten ja teiden epävakaudesta ja korjauskustannuksista [1]. Infrastruktuuriin kohdistuvat ilmastoriskit riippuvat olennaisesti myös siitä, minne rakennukset sijoitetaan ja kuinka hyvin niiden valmistamisessa osataan varautua tuleviin oloihin.

Kustannusten aiheuttama taloudellinen haitta vaihtelee myös sen mukaan, kuinka suuren osan valtion BKT:sta ne vievät. Esimerkiksi vuosina 1985-1999 maailman varakkaimmat maat kärsivät 57,3 % luonnonkatastrofien kustannuksista, mikä vastasi 2,5 %:a niiden bruttokansantuotteista. Sen sijaan köyhimmissä maissa, jotka kärsivät 24,4 % globaaleista kustannuksista, kustannusten osuus niiden bruttokansantuotteista oli 13,4 %. Lisäksi on tosin huomattava, että katastrofien johdosta syntyvä korjausrakentamisesta syntyvä kysyntäpiikki voi nostaa rakentamisen hintoja muuallakin kuin katastrofialueella. [2]

Merenpinnan nousu uhkaa rannikkokaupunkeja

Taloudellisia menetyksiä aiheuttaa myös merenpinnan nousu, sillä 22 maailman viidestäkymmenestä suurkaupungista sijaitsee tulvariskialueella. Näillä alueilla on monesti mahdollista rakentaa kalliitakin tulvaesteitä, mutta tiheän asutuksen vuoksi tulvariski kohdistuu suureen ihmismäärään. Köyhemmissä maissa varautumiseen ei ole samanlaisia resursseja, ja etenkin eteläisessä ja itäisessä Aasiassa, jossa rannikoilla asuu paljon ihmisiä, merenpinnan nousulla voi olla merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön ja talouteen. Maailmanlaajuisesti yhden metrin korkeudella nykyisen merenpinnan tasosta sijaitsee tällä hetkellä noin biljoonan dollarin arvosta omaisuutta. [1]

Energiantuotanto ja liikenne häiriintyvät kohoavasta lämpötilasta

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan lämpötilan sääntelyyn liittyvää energiantarvetta. Kylmillä alueilla lämmityksen kustannukset tulevat laskemaan, kun taas monilla alueilla viilennystarve nousee. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa energiantuotannon kannattavuuteen alueellisesti erilaisilla tavoilla. [2] Suurin osa maailman energiantarpeesta katetaan nykyään fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa lievästi näiden energiamuotojen kannattavuuteen. Lämpötilan kohoaminen yhdellä asteella voi heikentää nykyaikaisen ydinvoimalan tehoa 0,8 % ja hiili- ja kaasuvoimaloiden tehoa 0,6 %. Koska näiden energialähteiden osuus energiantuotannosta on suuri, kokonaisvaikutus kustannuksineen voi kasvaa merkittäväksi. [4] Tulevaisuuden kustannusten arvioiminen on tosin hyvin vaikeaa muun muassa teknologian ja sopeutumistoimien jatkuvan kehittymisen vuoksi.

Lämpötilan nousu voi häiritä myös liikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi Ranskassa vuonna 2003 helleaalto johti rautatieliikenteen aikataulunmukaisuuden heikentymiseen kymmenellä prosenttiyksilöllä, mikä aiheutti 1-3 miljoonan euron ylimääräiset korvauskustannukset, 7-20 % enemmän kuin keskimääräisenä vuotena. [2] Liikenteen häiriintyminen voi aiheuttaa kustannuksia myös monille muille aloille, jotka ovat riippuvaisia työntekijöiden liikkumisesta tai hyödykkeiden kuljettamisesta. Kehitysmaissa mm. paheneva vesipula ja pitenevät polttopuunhakumatkat pakottavat etenkin naiset käyttämään entistä enemmän aikaansa kävellen liikkumiseen taloudellisesti tuottavamman toiminnan sijaan.

Ekosysteemipalvelut, julkinen talous ja yksityinen sektori

Kustannuksia aiheuttavat myös vaikeasti rahaksi muutettavat asiat, kuten ekosysteemipalveluiden heikentyminen, vedensaannin ongelmat ja ihmishenkien menetykset. Julkiselle taloudelle ilmastonmuutos on uhka esimerkiksi infrastruktuurin huollon ja terveydenhuollon kustannusten nousun takia. Esimerkiksi helleaallot voivat nostaa terveydenhuollon kustannuksia. Taloudelliselle toimeliaisuudelle ylipäätään ongelmia saattavat aiheuttaa esimerkiksi vakuutusmaksujen nousevat hinnat, mikä voi edelleen haitata muun muassa pankkien harjoittamaa rahoitustoimintaa. Joillakin alueilla rakentaminen onkin ajoittain täysin pysähtynyt, kun vakuutusyhtiöt ovat olleet haluttomia myöntämään vakuutuksia tietyille riskialttiille alueille, mikä on heikentänyt lainanantajien halukkuutta rahoittaa projekteja. [5]

Ennustamisen vaikeus

Loppujen lopuksi pitkälle ajanjaksolle koituvien talousvaikutusten arviointi on vaikeaa, sillä se vaatii sekä tarkkoja tietoja taloudellisten toimijoiden nykytilasta, niihin mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttavista luonnonilmiöistä ja markkinaprosesseista ja sosiaalisesta ja tieteellisestä kehityksestä. Kaikkia kustannuksia ei myöskään voida helposti muuttaa luvuiksi. [6] Tulevien päästöjen määrä vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen voimakkuuteen. Hillitsemällä päästöjen syntyä ja varautumalla tuleviin olosuhteisiin ilmastonmuutoksen kustannukset voivat jäädä selvästi pienemmiksi. Lisäksi jotkin ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla myös hyödyllisiä, joskin haitallisten vaikutusten on arveltu olevan lopulta suurempia.

Kustannusten laskentaa vaikeuttavat laskukaavoihin liittyvä arvovalinta, jossa kustannusten arvioija joutuu valitsemaan, kuinka suuren painon hän antaa tulevaisuuden potentiaalisille talousvaikutuksille nykytilaan verrattuna. [1] Täysin objektiivisia laskelmia ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmantalouteen etenkin pitkällä aikavälillä on vaikea tehdä, joten esitettyjä arvioita on usein pidettävä viitteellisinä.